maanantai 13. maaliskuuta 2017

pentutreffejä ja kuulumisia

Arki on sujunut suhteellisen hyvin, sanotaanko, että varauduin paaaljon pahempaan :D Toki edessä on vielä hampaiden vaihtuminen, uhmaikä, murkkuikä ja mitä niitä nyt on, mietitään niitä sitten, kun on ajankohtaista. Freya ei oikeastaan tee päivisin sisälle mitään ja me käydäänkin aika usein ulkona silloin kun olen kotona. Öisin vielä tulee yhdet pissat sisälle, mutta se sallittakoon, kun ei niin pienellä tietenkään pidätyskyky vielä kestä koko yötä. Ollaan nyt herätty 6-7 aikaan ja silloin pienellä koiralla on virtaa vaikka muille jakaa, tosi harmi, että kaikki tiet on ihan hullun liukkaita (eikä tällä alueella ilmeisesti tunneta sanaa hiekoitus) ja lähimetsän polut ja alue missä ollaan käyty juoksemassa on myös jäätynyt eikä sielläkää oikein voi sen paremmin kirmailla. Tälläsinä aikoina tulee hirveän ikävä Ähtäriä, mistä tuntee paikat kuin omat taskut ja löytyy helposti parempia ulkoilupaikkoja, täällä on vielä lievästi sanottuna hukassa sen suhteen, kun ei voi vain pakata koiraa autoon ja hurauttaa kivalle paikalle juoksentelemaan.
Senkin takia on saanut hieman normaalia enemmän keskustella hihnakäyttäytymisestä vaikka se sujuu nyt jo oikein mallikkaasti ilman vetämistä tai hihnalla leikkimistä. Mm. siitä, että saako lenkillä piipata koko ajan ja onko kengät leikkimistä varten. Vähemmästäkin varmaan turhauttaa, kun olisi energiaa mennä. Ollaan harjoiteltu senkin edestä muuta aktivointia mm. istu, maahan, tänne, namien etsintää, leikkimistä ja lelusta irti päästämistä (joka ei vielä suju läheskään yhtä ripeään kuin esimerkiksi istuminen:D jostain kumman syystä). Pikkuhiljaa. Luista ja nameista irrotetaan helpommin. Ensiviikoksi on onneksi sovittu erään Äänekoskelaisen aussie-ihmisen kanssa treffit metsälenkin yhteydessä, oikein kiva tutustua uusiin koiriin ja ihmisiin sekä löytää uusia lenkkipaikkoja.





Mutta ollaan me onneksi päästy ulos riehumaan oikein olan takaa edes kerran, super kivalle alueelle lähellä Jyväskylää. Viime lauantaina oli nimittäin ensimmäiset pentutreffit, minne osallistui kaikki muut paitsi Leo (hessu) joka on kotonaan Tampereella, Iines haettiin viimeisenä myöhemmin joten se pääsi vielä mukaan. Lenkkiseurueessa oli minä ja Freya, Venla ja Vilppu, Aija omien koiriensa ja Iineksen kanssa. Sattumalta samalle paikalle oli eksynyt myös muuta emppisporukkaa koirineen ja pentutreffeistä tuli 12 koiran laumatreffit, mukava yllätys ja ilmakin suosi lämpöasteilla ja auringolla. Tämän postauksen kuvat kyseiseltä päivältä Aijan ottamina, ihania kuvia taas kerran!

Mitä oon Freyaa oppinut tuntemaan tämän viiden päivän ajan, oon huomannu, että se rakastaa (edelleen) olla sylissä. Se mieluiten leikkii, nukkuu ja syö kerällä jalkojen päällä. Usein se ottaa vauhtia ja lähes hyppää syliin jos istun lattialla jalat ristissä. Se rakastaa kaikkia - lapsia, muita koiria ja aikuisia - jokaista moikataan häntä heiluen ja varmasti syliinkin kiivettäis jos pääsis. Muutama naapurin koira on tullut vastaan ulkona ja kaikkien kanssa pitäisi päästä leikkimään. pehmolelut on myös kova sana ja nostaa ehkä kierroksia liikaakin, palkkaamiseen sopii namit paremmin. Freya on kyllä persoona isolla Peellä eikä sen olemusta ja luonnetta oikein osaa kirjoittaa, se pitäisi kokea. :) Meidän kerrostalossa on pari oikein puheliasta ja haukkuvaa koiraa naapureina, eikä pentu ole onneksi ikinä korvaansa letkauttanut niiden haukunnalle. Eikä yksin oleminen näyttäisi olevan yhtään ongelma, ei se myöskään hauku tai ääntele ulkona millekkään. Tekisi mieli silti joku päivä virittää joku laite äänittämään, jotta näkisi onko se ihan koko ajan hiljaa yksin ollessaan. Sellainen fiilis, että me ei ihan olla jokaisen ei-koiraihmis-asukkaan mielestä niin tervetullut parivaljakko sattuneesta syystä, joten on se ihan kiva saada varmaksi, että me ei olla häiriöksi.

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti