Jännittävä syksy

Syksylle meillä on jo jonkun verran suunnitelmia, tämän kuukauden lopussa olisi Emppisleiri ja kivaa yhteistä tekemistä kasvattiporukalla. Syyskuun 7-10 päivät starttaa taas pitkään odotettu Onnidog Jämsän Himoksella. Vuosi sitten lueskelin tapahtumasta ja se meni vähän siinä ohimennen, mutta nyt kesällä rupesin lukemaan aiheesta lisää ja harkitsin jo vakavasti osallistumista. Lopulta Venlan tsempeistä päätin myös itse ilmottautua. Useista koirablogeista varmasti saa lukea asiasta, mutta kiva itsekin vähän avata ideaa ja alkufiiliksiä tännekkin. 

Sivuilta kopsattua; "OnniDogissa pääset itse kokeilemaan koirasi kanssa lukuisia lajeja, ja kuuntelemaan huippuluentoja! Tapahtumassa on myös Match Show, Möllitoko, koiratanssin möllikisat, näytöksiä, ja paljon muuta!

OnniDog on tarkoitettu kaikille koiraharrastajille, sekä koiran hankintaa suunnitteleville. Rannekkeen ostamalla pääset osallistumaan monenlaiseen toimintaan! Tutustu sivuillamme luennoitsijoihin, koulutuksiin ja oheisohjelmiin!"

Tapahtumassa on siis paljon kaikkea ja tylsää ei tule olemaan. Me ollaan tapahtumassa koko viikonloppu. Odotan kyllä rentoa menoa ja uusia tuttavuuksia, paljon uutta ja vanhaa sekä varsinkin luennot kiinnostaa hurjasti. Osallistujat saa koota niille päiville mille on ostanut rannekkeen "lukujärjestyksen", milloin osallistuu mihinkin. Onnidogin sivuilta näkee kaikki treenit ja luennot monelta mikäkin on. Hieman jännittää miten päästään Freyan kanssa keskittymään kaikessa hälinässä ja koirapaljoudessa sen "koiria jee" nollasta sataan luonteenpiirteen takia, mutta ainakin se on hyvää treeniä ja luulen, että alkuinnostuksen jälkeen se sujuu ihan hyvin. Meidän lukkarin kokosin rennosti ja lajeinakin kaikki suhteellisen helpot ja rauhalliset, viikonloppu on pitkä aika pienelle pennulle touhuta ja kokea muutenkin se kaikki uusi hälinä joten senkin suhteen hyvä ottaa vielä rauhassa, pääsee sitten itsekin katselemaan ympärille mitä muut touhuaa. Ensivuonna pitää olla ajoissa liikenteessä ja varata myös hakua, tokoa ja kokeilla muutamia uusia lajeja. 

Perjantaille meillä on suunnitelmana Katriina Tiiran luento Koiran käyttäytyminen ja persoonallisuus - geenien ja ympäristön vaikutus klo 10-12, leikitystunti klo 14 sekä nosework klo 15-17. Lauantaille Kontakti klo 9, Rally a klo 10, Jirka Vierimaan luento toiminnalliset vahvisteet sekä Kohteet ja korokkeet klo 16. Sunnuntaille vielä muutama, eli venyttely klo 10 sekä Mika Jalosen luento vaihtelevuutta tokotreeneihin klo 12:30-14:30.

Erityisesti rentoutustuokio ja nosework on varmasti meille kuin tehty, Freyan nenänkäyttö on aika huikeaa jo pelkästään arjessa, eikä olla vielä päästy oikeasti nosea kokeilemaan, sekä rentoutustuokio joka varmasti tuo uusia oppeja välillä rauhattoman pennun kanssa olemiseen."Rentoutustuokiossa harjoitellaan rentoutumista yhdessä koiran kanssa. Aina koiran rauhoittuminen ei ole itsestäänselvää, mutta ihminen voi omalla mielentilallaan ja eleillään vaikuttaa myös koiran mieleen, ja sen kykyyn pysähtyä tuntemaan ja kuuntelemaan. Tunnilla harjoitellaan ihmisen omaa rauhoittumista ja 100% keskittymistä koiran kanssa vietettyyn hetkeen, sekä oman rauhallisuuden siirtämistä koiraan."

Viikonlopusta on siis varmasti tulossa mielenkiintonen ja siitä varmasti lisää juttua itse tapahtuman jälkeen. Syyskuussa olis myös tiedossa Australianpaimenkoirat ry:n järjestämä palveluskoiraviikonloppu KSPH:n haukkumajalla Maaningalla. 30.8-1.9. Lajeina haku ja jälki joista me valittiin molemmille päiville haku, mitä ollaan tähänkin asti treenattu. Hieno päästä ulkopuolisen oppiin ja saada lajiin uusia näkökulmia, vaikka loppukesästä on tullut huonosti treenattua töiden takia niin innolla odotan, että päästään hakuilemaan koko viikonlopuksi! Tännekkin on mukaan lähdössä Freyan veli Vilppu Venlan kanssa, tosi kiva kun on tuttuakin seuraa matkassa mukana. Melkeen sisäinen vanha partiotyttö herää henkiin kun pääsee leireilemään ja metsässä rämpimään, ihan huippua. Yks koiraharrastuksien parhaita puolia on juurikin näiden kaltaset tapahtumat missä pääsee olemaan samanhenkisten ihmisten kanssa ja näkemään monenlaisia koiria tekemässä eri lajeja. 

Lue lisää...

heinäkuun viimeinen tokovalmennus

Eilen päästiin pitkästä aikaa hallille Ellin valvovan silmän alle. Kesäloma pois Jyväskylästä ja sairastelu on verottanut treeneistä ja hieman jännitti mitä pitkästä aikaa tulee isommassa porukassa treenaamisesta, aina tauon jälkeen tietysti saa vähän muistutella miten sitä pitäis käyttäytyä, ei sen puoleen, saa sitä itseäkin muistuttaa, että turhaan taas jännittää vaikka taukoa on ollu sillä hyvin meni. Käytiin edellisenä lauantaina hallilla omatoimisesti tekemässä 40 minuuttinen treeni työkaverin ja hänen koiran kanssa. Kokeiltiin me lopuksi myös dopoa ja aksakentällä putkea targetin avulla, kyllä Freya nautti :D Pitää jatkossakin ottaa pientä aivojäähdyttelyä treenien jälkeen niiden avulla. 

Alkuun Elli puhui meille treenien suunnittelun ja tavotteiden tärkeydestä. Hyvä muistutus itselle koska yhä saisi parantaa sitä omien treenien suunnittelua ja oikeasti kirjata ne tavoitteet joka kuukausi ylös. Pitää ottaa hankintaan ihan konkreettinen treenipäiväkirja koneen lisäksi jos se auttaisi pysymään ruodussa. On joskus vaikea hahmottaa miten realistisia tavotteet on ja millä aikavälillä kun kyseessä on eka harrastuskoira ja pentu ylipäätään. Tavoitteista oon silti ihan samalla linjalla ja ollut jo ennen koiraakin. Sitä kun haluaisi pärjätä ja päästä eteenpäin omien lajien parissa. Elli hyvin sanoi, että jos ei ymmärrä eikä tiedä mitä sielä EVL:ssä touhutaan, mitä siellä vaaditaan ja mitä se käytännössä on, ei pysty olemaan täysillä siinä treenissä kohti sitä tavoitetta mikä tietysti on se erikoisvoittajaluokka sitten joskus. Ilman tavotteita hommasta tulee helposti puoliksi tekemistä ja se tekeminen saattaa lopahtaa. Ne saattaa muuttua ja vaikka kahden vuoden päästä innostuis ihan eri lajista ja toko jää sivuun, se on ok. Se ei silti vaikuta tämän hetken tekemiseen. Hetkittäin välillä on tuntunut, että me ei edestä ja junnataan liikaa paikoillaan. Tietysti itse vois treenata enemmän ja yrittää itse kovemmin, ehkä mahtavin oivallus mitä on saanut tässä harrastaessa on se, että se mitä ei opettele sitä ei voi osata. Yllättävää eikö! ;) Vaikka viikko ja kuukausitavotteista puhuttiin, tärkeämpää on se, että jos tuntuu että joku asia ei suju. Sen treenaaminen aloitetaan heti muusta viis, ei ensviikolla vaan samantien. Viikkotavoitteet ei ole kiveen hakattu ja ne voi hyvin elää, tärkeämpää on tehdä eikä voivotella sitä että ei osaa. Onneksi on joku joka hakkaa nämäkin asiat tuonne pääkoppaan ja muistuttelee niistä aika ajoin.

Alotettiin tekeminen kontaktia hakien itse peruuttaen selkä edelläpäin koira seuraten ja palkkaus aina kun oli kontaktissa. Elli vaikeutti tehden häiriötä vieressä huudellen ja muuten heiluen. Freya tunnin alussa jo teoriaosuuden aikana rupesi tarjoamaan perusasentoa ja kontaktitreenissään se ei aluksi meinannut tulla edessä vaan hipusi aina sivulle, pikkuhiljaa se kumminkin hoksasi jutun juonen. 

Toinen tehtävä oli palkkasana mistä meille on useampaan otteeseen puhuttu ja sen tärkeyttä painotettu. Lelulla ja namilla on hyvä olla palkkasana, meille se on ainakin ihan ehdoton lelun kanssa. Freyalla kun on hieman tapana hyökätä kiihtyessään kiinni leluun silloinkin kun ei saisi, oli siinä samassa sitten sormet mukana tai ei.. Tehtävänä oli lautanen maassa missä oli herkkua ja sitten omassa kädessä toinen herkku, koira istutettiin odottamaan kauemmaksi ja vuorotellen sanottiin käsky "Palkka" tai "jes". Meillä "jes" on nami ohjaajan luona ja "palkka" on nami targetilla joka oli hieman kauempana ohjaajasta, riippuen osaamisesta. Ekalla kerralla Freya karkasi lautaselle vaikka käskynä oli jes, mutta sen jälkeen se tajusi mitä pyysin ja teki todella hyvin, ei edes vilkuillut lautaselle. myös toisinpäin tehtävä sujui hienosti. Katsottiin myös seuruuta ja sitä missä vaiheessa ollaan menossa. Sen kanssa oon tuskaillut siinä, kun imutuksessa piraija-aussie vie sormet mukanaan, mutta apu on ollut töistä ostetut puutarhahanskat, kyllä muuten auttaa! Meillä tavoitteena on saada lennokas ja ns. kaula ylöspäin seuruu. Variaatioita on monia ja sen tyylisuunnan mukaan tietysti katsotaan mm. palkkauskohta. Seuruut sujui hienosti ja saatiin hyvät ohjeet jatkolle. Freyalla on luonnostaan hieno askel ja tahti siinä, vielä se toki pomppii ja on epätasaista aika-ajoin, mutta sekin kuulemma tasoittuu jo sillä kun saa perusasiat haltuun. Treenattiin myös peilin avulla perusasennossa luopumista. Oma katse peilissä ja palkkausta aina kun koira oli kontaktissa vaikka namikäsi oli houkuttimena vasemmalla.

Hyviä vinkkejä saatiin myös perusasennon hiomiseen nyt kun se alkaa sujumaan ilman kummempia käsiapuja. Vaikka me ei mitään huimaa vauhtia olla vielä edistytty itse tokossa oon huomannut, että henkinen kasvu on sitäkin huomattavampaa ja tottakai luonnollisesti sitä tapahtuu mitä enemmän ikää tulee. Freyan keskittymiskyky on parantunut ja se tekee enemmän töitä mun kanssa vaikkakin välillä ympäristö herpaannuttaa, on sitä myös itse oppinut käyttäytymään koiran kanssa tilanteissa missä se kiihtyvyys on helposti nollasta sataan ja varmasti sekin vaikuttaa. Kaikista tärkeintä on, että tekeminen on kivaa. Niin oon onnellinen pikku-aussiesta jonka kanssa on ihana oppia. Maailman paras Freya.

Lue lisää...

Puolivuotias Freya

Yhdenlainen etappi taas saavutettu, kun ikää on puoli vuotta. Enää toinen samanmoinen pätkä ja se on jo vuoden ikänen. Pian saaki alkaa jännittää luustokuvauksia, hurjaa. Freyan painoa en oo hetkeen käyny punnitsemassa, mutta hyvin tuntuu kasvavan. Säkäkorkeus sillä on ollut nyt vajaan kuukauden verran 45-46 cm välimaastossa, kasvupatit vielä tuntuu jaloissa, mutta pieneksi taitaa jäädä. Eikä se kyllä haittaa, kompakti pikku-aussie on helppo kuljettaa mukana :D 

Luonteessa ei juuri ole kummempia muutoksia tullut, rohkea, sosiaalinen ja itsenäinen se on edelleen. Tosin ihan hullu mörköikä sillä on nyt vähän aikaa ollut päällä, milloin se haukkuu ihmisiä ja pelästyy kun lapsi yrittää rauhassa lähestyä vaikka ikinä se ei lapsiakaan oo pelännyt, päinvastoin. Tai milloin lenkillä näkyy ties mitä haamuja puskissa, vaikka ketään ei ole lähimaillakaan. On ollut hieman huvittava seurata, kun yhtäkkiä mitään ikinä pelkäämätön pentu säikkyy ties mitä, rohkea se silti on ja epäröimättä tutkii asioita, onneksi. Sisäsiisti Freya on ollut jo täysin kuukauden verran, ainahan se on osannut pyytää ulos ja isommat tarpeensa tehnyt aina. Mutta nykyään pidätyskykyä on jo sen verran, että edes aamulla herätessä ei ole mikään hengenhätä lähteä ulos. Nyt jo uskallan jättää matot työpäivien ajaksi lattialle. Viimeaikoina oon myös jättänyt rajaamatta kämppää mitenkään ja kengät ja muut normaalit asiatkin oon jättänyt tavallisille paikoilleen. Jotenkin nyt hampaiden vaihtumisen jälkeen on uskaltanut luottaa jo siihen, että se ei maistele asioita ja ei se sitä ole kyllä hetkeen tehnytkään. Kaksi kertaa on mun kenkä löytynyt sängyn päältä, mutta ilmeisesti sen oikea paikka on siinä. Yöt nukutaan myös hyvin jopa sen 7-8 tuntia, hieman vaihtelee, mutta keskellä yötä ei onneksi enää tarvitse heräillä jos en sitten ite herää siihen, kun pentu hyppää pois sängyltä tai muuten tepastelee.

Tasapainoinen ja suhteellisen rauhallinen aussie siitä kasvaa, toki se edelleen kiihtyy nopeasti ja reagoi herkästi, mutta kotioloissa se on kyllä ihan huippu tyyppi. Tai sanotaanko, että hyvin sopeutuva tyyppi. Sitä ei haittaa vaikka me ei juurikaan mitään erikoista tehdä pariinkaan viikkoon, ei hypi seinille vaan osaa rauhoittua, mutta sitten kun mennään niin ollaan täysillä mukana. Eri asia on sitten se toisten koirien kanssa rauhoittuminen, siinä luultavasti saadaan vielä tehdä töitä. Kissan kanssa ei ole nyt pidemmällä Ähtäri-lomallakaan ollut mitään ongelmaa vieläkään, ne voi hyvin jättää kaksin vapaaksi koko asuntoon. Tuntuu molemmat nauttivan kun on seuraa. 

Käväistiin viime torstaina parin kaverin kanssa helvetinjärvellä päiväretkellä. Lähdettiin 12 maissa päivällä ja kotiapäin lähdettiin viiden aikaan, oli mukava kiertää kaunista metsä- ja suomaisemaa, pitkospuut eikä portaatkaan ollut liian vaikeakulkuista koiran kanssa kun rauhassa meni. Voin suositella, joku kerta kyllä lähdetään yöksi asti johonkin päin suomea patikoimaan. Pakattiin pikkurinkkaan eväät ja muita tarpeita. Pysähdyttiin helvetinkolulle paistamaan makkaraa ja juomaan kahvit termarista, otin Freyalle possunkorvan mukaan järsittäväksi ja hienosti se jaksoi sen parissa puuhata vaikka paikalla oli muitakin ihmisiä ja koiria. Sai se tietysti vähän rapsutuksiakin ohikulkijoilta. Malttoi se myös rauhottua paikoilleen katselemaan menoa kun eväs loppui. Oikeastaan tuota retkeä varten hankin meille flexin. Vaikka en niiden suurin fani oo ja varmasti nahkahihna on jatkossakin normaalisti käytössä, täytyy sanoa että huippu ostos tuollaista kulkemista varten. S kokoinen ja 5 metriä pitkä riitti hyvin kulkemiseen ja kelauksen ansiosta se ei sotkeutunut mihkään eikä ollut ärsyttävästi tiellä. Lisäksi se oli helppo kelata lyhyeksi jos tuli vastaantulijoita. Fleksin sai myös rinkan vatsavyön kohdalta hyvin pujotettua kiinni, joten pystyi pitää molemmat kädet vapaana.

Oma kamera jäi tietysti kotiin, mutta puhelin sai kelvata kuvien ottoon Lauran kameran lisäksi. Tietysti paikka näyttää aina parhaimmalta silmillä katsottuna, kun kokonaisuuden luo kaikki ympärillä oleva ja tunnelma muutenkin, ei yksi kuva metsänreunasta oikein tunnu miltään. :D 

Lue lisää...

kisapentuvalmennus ja tottistreeniä

Tänään oltiin pitkästä aikaa tokoilemassa treeneissä, meiltä on kaks kertaa jäänyt väliin ja viimeajat oikeestaan muutenkin pidetty vähän hengähdystaukoa muuton ja kaiken muun muutoksen ohella, ihan ohjaajan oman kapasiteetin takia, tokihan koira jaksais ja pystyis, mutta itse on pakko ollut vähän hengähtää. Joten ollaan uitu paljon, käyty uusilla lenkkipoluilla tutkimassa ja leikitty senkin edestä, mitä nyt keittiötokoa ollaan hommailtu joinakin iltoina. Enkä usko, että pieni tauko on tehnyt huonoa pennullekkaan, eihän sen aina niin totista tarvitse ollakkaan. Yöt ollaan nukuttu vierekkäin ja Freya on aamuisin herättänyt mut puskemalla naamaansa mun poskea vasten ja kiehnaamalla kyljessä, se on kyllä mahdottoman hellyydenkipeä aamuisin.

Ensimmäisenä tehtäväksi saatiin istu-maahan vaihtoja, niin, että keskityttiin täpäkkyyteen ja tyyliin. Istumiselta saa jo vaatia sellaista asentoa minkä sen haluaa olevan eikä palkata röhnötyksestä tai lonkalla nojailusta. Freya tekee superhyvin ja nopeasti vaihdot käsiavun kanssa, vielä välillä se istuessa heittää lonkalle, mutta kun vaan malttaa keskittyä niin pysyy hyvin ryhdissä, yleensä väsyneenä se alkaa tekemään niin helpommin. 

Mun pitää muistaa käsiavun kanssa olla tarpeeksi nopea maasta istumaan liikkeessä, ohjeeksi saatiin harjoitella syvien lihaksien treenaamista minikurrella ja minikurren kautta voi opetella myös maasta istumaan menoa, jotta liikkeeseen saisi ponnahduksen eikä niin, että se hieman laahustaa ylös tassuillaan. Treenattiin myös maassaoloa häiriössä, kun Elli käveli ympäriinsä ja rapisteli pussia ja vingutti lelua, lelu oli meille kohtalokas. Täytyy todella ottaa huomioon leluhullun koiran kanssa tuo vingutusasia, koska niinkuin koutsikin sanoi, lelun vinkuääni ei saa päästä koiran mieleen niin hienona asiana, että kaikki muu ympärillä häviää. Varsinkin jos kyseessä on sellainen pieni leluhullu koira jolle raadot on elämä. Täytyy todella ottaa asia treeniin ja lopettaa leikkiin kutsu vinguttamalla mitä tietysti oon tehnyt ja vahvistanut ainoastaan äänen mielenkiintoa.. :D

Harjoiteltiin myös seisomista tarjoamisen kautta, oon nyt toodella paljon yrittänyt vahvistaa seisomista, kun se vielä hetki sitten tuntu todella vaikeelta kun Freya tarjos niin vahvasti istumista kun itse sitä tietysti oli useammin pyytänyt. Nyt seisominenkin onnistuu hienosti käskystä tai pelkän tarjoamisen kautta. Tässäkin toki mitä väsyneempi pentu on sitä helpommin se tarjoaa istumista eikä jaksa oikeen keskittyä, vaikka käskyn osaakin. Mutta se nyt on hyvinkin normaalia joten siitä ei stressiä.

Seuraavana treenailtiin perusasentoa. Oon ylpeä, että oikeasti niinkin surkealla viimeajan treenimäärällä ollaan päästy eteenpäin käsiavun häivyttämisessä ja hallillakin se onnistui vaikka ei olla vielä häiriössä kokeiltu. Yleensä paikkakin löytyy hyvin. Mun pitää olla tarkkana, että en itse liiku milliäkään käskyn aikana jotta perusasennon paikka ei pääse valumaan tai joudu liian eteen, se menee kyllä listan kärkeen treenatessa. Niin ärsyttäviä tapoja mitä huomaamattaan tekee, onneksi on koutsi joka muistuttaa ja näkee jokaisen pienenkin virheen mitä ei tosiaankaan itse tajuais. Harjoiteltiin myös seuruuta jota ollaan nyt alettu tekemään imuttamalla, en tiedä olisko kannattavampaa ihan omien sormien terveyden puolesta edetä liikkeestä liikkeeseen metodilla, mutta tällähetkellä imutus tuntuu luontevimmalta koska siinä mun on helpompi itse toimia ja asettaa oikea paikka ja palkkauskohta koiralle. Uskon, että ei ole myöskään liian vaikeaa häivyttää käsiapua tässäkään liikeessä. Treenihanskat ostoslistalle, terveisin; sormet vereslihalla kiitos piraija-aussien.

Treeniin otettiin mukaan myös merkin kierto, ikinä ei olla vielä tehty mutta hyvin päästiin alkuun ja uskon, että sen suhteen ei tuu ongelmaa. Freya onneksi hyvin syttyy lelulla ja sen avulla varmasti saadaan innokas ja nopea kierto.

Ihan mahtava treeni taas ja niin innolla opetellaan uusia asioita ja oivalluksia mitä taas sai hyvän kasan mielenpäälle, ei ole tosissaan aina helppoa yrittää hallita niin montaa asiaa samaan aikaan ja keskittyä omaan olemiseen, mutta hyvällä fiiliksellä kohti uusia haasteita.

lievästi takakorkea pupsi uuden hakuliivinsä kanssa, niin söötti.

Hakua ollaan tehty, viimeviikolla kaatosateessa läpimärkinä rämmittiin metsässä muutama tunti, mutta täytyy sanoa, että oli ihan huippukivaa eikä kastuminen haittaa sitten yhtään sen rinnalla, kun teenaaminen on niin kivaa. Oli meillä myös ensimmäinen pk-tottistreeni toissaviikolla. Käytiin läpi ilman koiria seuruun kaaviota ja käveltiin se läpi sekä kertailtiin sääntöjä ja liikkeiden järjestystä. Freyan kanssa harjoiteltiin alkuun ihmisryhmässä leikkimistä niin, että keskittyminen olis ainoastaan tekemisessä vaikka oltaisiin keskellä ryhmää tai ihan ihmisen vieressä. Sujui todella hyvin, oletin tietysti, että sen keskittyminen herpaantuisi kivojen ihmisten lähellä, mutta ei se edes nuuskinut ketään päin. Seuruuhun ihmisryhmässä on vielä piitkä matka, mutta ihan huomata, että se tekee alkeellisemmatkin hommat keskittyneesti ja irrotuksetkin sujui superhyvin. Treenattiin kukin koirakko kolmea osa-aluetta, meillä oli lisäksi perusasentoa ja eteen lähettämistä lelun avulla. 

Lue lisää...

Ammattilaisen kuvattavana

Noin viikko takaperin käytiin taitavan Annamarin kuvattavana, vaikka mulla on Freyasta miljoona ja yksi kunnollista kamerakuvaakin, halusin silti vielä päästä ammattilaisen malliksi yhdessä kun Freya on vielä pentu. Pääsi se yksinkin poseeraamaan, niin söpö <3 Kuvaajakin sai vähän väliä pusuhyökkäyksiä maassa maatessaan. Perjantaina on muutto Jyväskylään Freyan kanssa ja samaan aikaan se on haikeeta mutta jännittävää, sunnuntaina lähdetään parin työkaverin kanssa ikeaan, että pääsen laittaa kodin kuntoon. Jospa Freyakin saisi vihdoin ikioman pedin nyt kun toivottavasti isommat maisteluhalut ja sisäsiisteyden opettelu on takanapäin. Alhaalla kuvista osa, ehdottomasti suosittelen, me otetaan varmasti uusiksi kun koira on kasvanut, syksyhenkiset kuvat olis upeita.

Lue lisää...

viides kisapentuvalmennus

Sunnuntaina käytiin kimppalenkillä Aijan, Venlan ja koirien kanssa. Ilma suosi ja oli mukavan lämmin. Pennut rymysi minkä kerkesi, löysinpäs Freyasta eilen ekan punkin, hyi. Pakko varmaan alkaa kattelee jotakin niitä estävää ainetta jos niitä alkaa enemmänkin näkyä. Eilen maanantaina oli viides valmennus ja meidän ryhmässä aloitti nyt Freyan kasvattaja oman pentunsa kanssa, hieman saatiin keskustella rauhoittumisesta kun Freikku tunnisti äänestä, mutta kentällä se jo osasi keskittyä hienosti tekemiseen ja se jopa yllättävän hyvin rauhoittui syliin aina keskustelujen ajaksi, mitä nyt piippaili ja marmatti välillä, mutta tosi hyvin silti Freyaksi :D Alotettiin teorialla leikittämisestä ja parhaasta tavasta leikkiä - mitä sen pitäisi olla koiran mielestä ja mihkä sillä pyritään. Freya on leluhullu ollut aina joten mikään ongelma leikkiminen ei ole ja mun on tosi helppo mennä siihen mukaan, ollaan leikitty paljon ja eri tavoillakin. Koiran kanssa leikkimisen kuuluukin olla yhdessä tekemistä, ei niin, että riehuppas sinä sen lelun kanssa niin heittelen sitä vähän takaisin. Ei saa repiä eikä kiskoa, mutta ei myöskään seistä flegmaattisena paikallaan. 

Freyalle on alkanut puhjeta isoja takahampaita joten se ei ihan niin hanakasti tartu leluun, mutta lähtee kyllä saalistamaan senkin edestä :D Irrotuksia ollaan myös tehty niin leluilla kuin nameillakin ja ne onnistuu hienosti, mutta jos kierrokset käy korkeemmalla saan vielä toistaa käskyä pariin kertaan. Niin olin ylpeä kun kotona tehtiin harjoituksia ja kersa teki kerta kerran jälkeen irrotuksia jopa kaikista parhaimmasta riepottelupossulelusta sen kummempia vastaan laittamatta, vaikka olin jo varautunut, että irrotukset on asia mistä saadaan keskustella vielä paaaljon pidempään ja perusteellisemmin, että ollaan edes siihen suuntaan :D taistelutahtoa kun tuolta kyllä löytyy.

Kotiläksyinä 

• Lelulle palkkasana, koiran pitää tietää, että suinpäin ei rynnätä kohti lelua vaikka se heiluisi naaman edessä. myös irrotukset aktiiviseksi.
• Ei ole väliä onko lelu koirankakkapussi vai pallo, kaikesta pitää saada maailman paras ja mahtavin asia millä koira palkkautuu, se ei saa itse valita, että jokin ei kelpaa. 
• Koiran pitää itse tarjota lelua ja sitä pitää leikittää poispäin -> saalisvietti aktivoituu aina koirasta poispäin menevätä liikkeestä.

Me olemme fiksuja ja parhaita tokopentuja, ilmeestäkin huomaa heti!

Toisena pääaiheena oli sosiaalinen palkka, toisille se on helppoa ja toisille se pitää rakentaa alusta asti opettamalla. Tulevana tokokoirana se on tosi tärkeetä rakentaa koiran päähän kuva sosiaalisesta palkasta. Koiran on osattava palkkautua ilman lelua tai namia varsinkin, kun kisatilanteissa niitä ei ole, se helpottaa varmasti suoritusta ja antaa mahdollisuuden palkata koira nopeammin. Tehtäväksi saatiin löytää se paras tapa millä koira palkkaantuu, mistä koiran häntä alkaa heilumaan ja sen ilme kirkastuu. riittääkö siihen pelkkä bilettäminen ja kehusana vai täytyykö rokata vielä kovemmin ja reilummin. Sosiaalisena koirana Freya palkkautuu mun mielestä hyvin jo nyt sosiaalisesti ja se ei tarvii aina sitä lelua innostamaan. Huomaan sen myös hakumetsässä tai lenkillä ollessa, kentällä se oli eilen hieman maltillisempi ja väsyneempi kun tunti alkoi olla lopuillaan, mutta saatiin kehuja, että oikeaan suuntaan mennään ja saadaan rakennettua varmasti hyvä sosiaalinen palkkaus yhdessä. 

Käytiin myös vähän perusasentoa ja seuraamisen teoriaa läpi. Perusasento meillä on vielä työstämisen alla ja pikkuhiljaa oon alkanu häivyttää käsiapua pienemmäksi, oon tehnyt liikettä myös oikealla sillontällöin ja takapää liikkuu tosi hyvin myös siihen suuntaan. Paikka mihin koira hakeutuu on kuulemma just oikea ja sain neuvoksi nostaa kättä hieman ylemmäs, että koira ei lysähdä liikaa kasaan. Sitä on varmaan unohtanut, että niin se pentu vaan kasvaa korkeutta aika tavalla.. Tavoitteena nyt on ihan ensiksi saada perusasennossa kontakti vielä tiiviimmäksi ja niin, että huomio on vain siinä, vaikka vierestä vilistäisi 5 kissaa ja 10 lintua, työnsarkaa siinä tulee vielä olemaan, mutta pikkuhiljaa. hurjasti se on parantunut jo viikon aikana, kun oon mahdollisimman paljon ottanut vasemmalla kädellä liikettä ja namihäiriötä kontaktin aikana.

Lue lisää...