sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Uusi perheenjäsen

Voi blogihiljaisuus ja kirjottamisen laiskuus. Mulla on varmaan 5 postausta luonnoksissa mutta sille tielle ovat jääneet, mm. luustokuvista, mutta sanottakoon niistä tähän alkuun sen verran, että priima tyttö on Freya. Kyynäret 0/0, lonkat A/A, LTV 0, VA 0 ja virallisesti spondyloosi näytti puhtaalta. Mikä helpostus se olikaan nähdä mustaa valkoisella.

Itse asiaan mistä mun oli nyt tultava kertomaan tännekkin, instagramissa meitä seuraavat tietääkin jo uudesta perheenjäsenestä. Nyt ollaan kolmisen viikkoa eletty kahden koiran laumalla, se miten helposti ja luonnollisesti kaikki meni on ollu ihan mahtavaa. Ruuti on siis 6 vuotias whippet, kastroitu uros joka on elämänsä aikana juossut hienoja tuloksia ja kasvanu uroslaumassa edellisessä kodissaan, missä ei kuitenkaan pärjännyt kastroimisesta huolimatta joten sen takia se asuu nyt meillä. Ruuti on virallisesti Nyanssin Concorde (koiranetissä) ja mun työkaverin kasvatti mitä kautta se sitten mulle päätyikin. Kun multa kysyttiin haluisinko sen ottaa niin oikeestaan en hetkeekään harkinnut ja se tuntu jotenkin oikealta heti, viikko sen jälkeen hain ruutin. Joskus parhaat päätökset syntyy spontaanisti ja ainoastaan kuuntelemalla sydäntä.

Oli puhe, että ruuti tulee mulle kokeilemaan erinlaisessa laumassa elämistä, narttujen kanssa se on aina pärjännyt ja mun työkaveri tietää Freyan joten varmasti osas kuvitella että ne sopis keskenään. Kun Ruuti tuli meille toin sen suoraan ovesta sisälle, Freya oli portin takana odottamassa mutta ne näki heti toisensa. Freya ei oo hirveän vahtiva koira ja sille esimerkiksi koti tai auto ei oo paikka mitä se puolustais henkensä edestä, tai ainakaan se ei ole vielä tähän päivään mennessä sellaista osoittanut :D joten tässä tapauksessa ei ollut vaikea tutustuttaa niitä suoraan "sen reviirillä". Luulen, että se oli parempikin tehdä se sisällä kotona missä on totuttu olemaan rauhassa. Eniten pelkäsin lähinnä sitä, että Freya ei osaa rauhoittua, tunnetusti se rakastaa toisia koiria ja menee niistä kierroksille. En tiedä, onko se joku whippettien ominaisuus vai Ruutin rauhallisuus, mutta tuo kakara oli kuin mikäkin enkeli jo ekalla tapaamisella. Musta tuntuu, että sitä on kenenkään joka Freyan on nähnyt vaikea kuvitella, mutta niin se vaan oli ja sellaisena se on jatkunut siitä asti. Ensimmäisen yön jälkeen Ruuti oli kuin ihan eri koira ja sen jännitys oli silminnähden hävinnyt ja vaikka Freyaa se ekana iltana vähän vierasti ja piti välimatkaa, niin aamulla ne oli jo kuin olisivat tunteneet pidempäänkin.

Olin varautunut siihen, että yhteisillä lenkeillä saan laittaa jarrua päälle ja sanoa muutaman perkeleen ennenkuin yhdessä käveleminen sujuu nätisti, mutta pöh turhaa oli sekin. Freya käveli Ruutin kanssa heti lähes paremmin mitä yksinään. Musta on niin hassua ollut seurata noita kahta ja miten hyvin ne vaan täydentää toisiaan. Ruuti opettaa nuorempaa ja Freya ottaa siitä mallia, aamuisin ne pesee toistensa kuonot ja vähän leikkii. Tuosta whippetistä lähtee sen innostuessa ihan jäätävän kova ujellus joten joskus on joutunut himmaamaan, vaikka ne niin kivasti leikkiikin keskenään. Hiljaisen aussien jälkeen on ollut tottuminen siihenkin. Freyasta kun ei kotona muuta ääntä lähde kuin pientä marmatusta kun joku tympii. 
Ruuti rakastaa nukkua sängyssä ja se on maailman söpöin halikoira, se rakastaa pussailla ja olla lähellä. Se tulee hienosti luokse kutsusta ja muutamat kerrat kun ollaan menty vapaana niin se on pysytellyt aika lähellä, verraten tuohon teinikoiraan joka kyllä menee mammasta viis. Kerran ollaan keritty käymään hallilla, tekemässä ihan perus juttuja, odottamista ja luoksetuloa sekä aksan alkeita, eli pientä hyppyä ja putkeen menoa. Aluksi ne vähän jännitti mutta kerran kun oli tehnyt niin se olikin niin siistiä että putkeakin olis voinut juosta läpi koko ajan. Oman vuoron odottamista saavat kyllä molemmat harjoitella :D Varmasti tulevaisuudessa tullaan jossain määrin tekemään myös ruutin omia lajeja, maastojuoksua ja viehejuoksua, ihan mielenkiintosta oppia vinttarijutuista itsekkin kun se on maailma mistä ei oo sitten niin mitään hajua, mutta onneksi on porukka siinäkin joka auttaa. 
Ikinä en kuvitellut että mulle tulisi whippet, enkä haaveillut toisesta koirastakaan ainakaan vielä seuraavaan vuoteen, mutta niin siinä joskus käy, että asiat ei mee niinkuin suunnittelee, mutta parempaa kaveria Freyalle en kyllä vois kuvitellakkaan ja meidän perheessä on varmasti aina Ruutin menevä paikka. Ruutin edellisen omistajan kanssa ollaan nyt puhuttu, että meille se jää. Mulla ei ikinä olis sydäntä laittaa sitä enää muualle, niin paljon oon siihen kiintynyt ja ne on Freyan kanssa muodostanu niin tiiviin suhteen jo nyt että olis vääryys ne erottaa.




















2 kommenttia:

  1. Onnea uudesta perheenjäsenestä! <3 Ihanaa että Freya sai kaverin ja Ruuti uuden kodin! t. Marja-Leena, Taika ja Mindy

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon! Freyasta huomaa kyllä miten onnellinen se on, se on kyllä laumakoira sielultaan niin ihana kun sai nyt jo kaverin. Terkkuja Taikalle ja Mindylle ❤️

    VastaaPoista