Lauantaina 4.3 oli Empathica's N-pentueen 2 v. synttärijuhlintaa laukan hallilla joka oli varattu 14:30-17:30. Lähdin töistä kolmelta ajelemaan hallille (kiitokset ihanalle Lotalle jonka kanssa sain vuorot vaihettua, että pääsin osallistumaan) ja siellä muut olivat jo päässeet alkuun. Tarjottavana oli super hyvää kakkua, karkkia, pastejjoita, pepsimaxia (joka on ilmeisesti heimojuoma, mä en vois taas olla onnellisempi miten just sattukaan hyvin, Terveisin pepsimax addikti :D)
Oli hauska nähdä muuta porukkaa ja koiria, niistä olin aikasemmin nähnyt paremmin vain keksiä joskus Aijalla käydessäni. Aikuisten koirien kanssa osa harjoitteli rally juttuja sekä skabana oli namikuja, joka onnistu osalta hyvin ja osalta ei ihan niin hyvin :D Oli hauska katsella koirien menoa ja kyllä sai nauraa varsinkin, kun keksi esitti oman viihdenumeronsa karkaamalla ja tuhoamalla namikujan sen herkuista. Jokainen sai tietysti palkinnot, ihanat itsetehdyt lelut, ihmisille kaunis itsetehty koru ja suklaapatukka.
Toinen ohjelmanumero oli onginta, saaliina oli mustin ja mirrin pussukka mistä löytyi hyviä herkkuja koirille.
Pentujen kanssa leikittiin pentupiiriä, nakinpalat käsissä ja pentu kerrallaan kiertelemään pitkin ympyrää ja nakkia metsästämään. Freya tietysti juoksi mielummin kuin käveli ja meni rohkeasti jokaisen luokse.
Hallitouhun jälkeen osa ihmisporukasta lähti vielä syömään keskustaan American Dineriin, hyvää oli, mutta kyllä siinä vaiheessa jo sänky ja lämmin peitto huusi nimeä.
Sunnuntaina 5.3 Kävin hakemassa pennun kyläilemään tulevaan kotiinsa päiväksi ennen varsinaista kotiutusta. Ensimmäistä kertaa ilman sisaruksia ja muuta laumaa. Autossa matkustettiin myös yksin ekaa kertaa ja se sujui pienen alkupiippauksen jälkeen rennosti nukkuessa. Perille Äänekoskelle tultua käväistiin ekana pihassa käppäilemässä ja kaikki oli niin kivaa Freyan mielestä ja mieli olis tehnyt juoksennella katsomaan kaikkea. Naapurin mummokin kehui söpöksi.
Rappuun astuttiin epäröimmättä vaikka vähän kaikui ja naapureista kuului ääniä, hissiin käveltiin myös itse ja epäröimättä, palkaksi sai kalkkunaa. Niin reipas pieni pentu joka ei pelkää varmaan mitään, en vois olla ylpeämpi.
Ensimmäisenä päästiin tietysti lelujen makuun ja lemppari löytyi heti, raato, tottakai. Asuntoa ekaa kertaa tutkiessa tuli vähän marmatusta ja ihmetystä siitä missä muut oli, mutta se loppui kyllä heti, kun tarjosi muuta ajateltavaa ja kivoja leluja. Ulkona käväistiin kolme kertaa ja kaikki tarpeetkin tehtiin hienosti ulos, Pidin Freyaa hihnassa kun en tässä asuinalueella viitsi vapaana pitää. Alkuun panta oli tosi ärsyttävä ja kutitti, mutta sekin unohtui kun vähän houkutteli jatkamaan matkaa. Päiväruoka syötiin hyvällä ruokahalulla ja pari kertaa piti nukkua päiväunet leikkien lomassa.
Seitsemän aikaan lähdin viemään pentua takaisin Jyväskylään ja automatka sujui jo heti mallikkaammin ja piippausta ei ollut nimeksikään. Päiväseikkailu sujui kyllä paljon paremmin, kuin uskalsin edes odottaa. Torstaina on hyvä kotiutua lopullisesti, kun on jo vähän saanut tutustua paikkoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti