Aussieyhdistyksen pk-leiri

Noin viikko sitten perjantaina startattiin Venlan ja koirien kanssa auto kohti Maaninkaa ja ekaa yhdistyksen leiriä. Jännitti jo valmiiksi ketä kaikkia sinne on tulossa ja miten treenit sujuu vieraiden kanssa. Saavuttiin leiripaikalle, haukkumajalle, noin yhdentoista aikaan illalla. Pieni operaatio oli purkaa kamat pieneen mökkiin kolmen koiran kanssa jotka olis mieluiten vaan riehunut keskenään. Mutta hyvin mahtui kolme häkkiä ja viikon tavarat (sitä kun ei osaa pakata yhtään vähempää ikinä koskaan). Majoituttiin Haukkumajan vanhemmassa mökissä mikä oli siisti, sähköt toimi ja onneksi sai patteriakin hieman lämpösemmälle sillä kylmä oli jo siihen aikaan yöstä tyhjillään olleessa mökissä. 

Virallisesti leiri alkoi lauantaina klo 8:00 aamupalan merkeissä. Freya herätti ekan kerran joskus 6 aikaan kun olin kuulevinani jotain askartelun ääniä, mutta mistään se ei ainakaan jäänyt kiinni. Aamupala oli maittava ja päästiin vihdoin moikkaamaan muita osallistujia, osa oli tuttuja nimen ja naaman perusteella somesta mutta ketään en ollut sen paremmin tavannut. Tunnelma ja vastaanotto oli tosi mukava. Leirin aiheena oli haku ja jälki joista sitten mieltymyksen mukaan jaettiin kaksi porukkaa treeneihin. Me varattiin molemmat päivät hakuun mitä ollaan keväästä saakka treenailtu lähinnä vaan omalla porukalla säännöllisen epäsäännöllisesti. Joten oli hyvää vaihtelua saada uusia opettajia ja näkökulmia, sekä tietysti vieraita maalimiehiä. Aamupalan syötyä ruvettiin omissa ryhmissä kertomaan vähän taustoja treeneistä ja suunnittelemaan päivän tekemisiä. Meillä lähinnä suunnitelmana oli ensin katsoa miltä näyttää ihan perusjutuilla, kun kouluttajalle koira oli vieras eikä tietysti vielä osannut sanoa juuta tai jaata mitä olis hyvä lähteä tekemään.

Mua hieman yllätti Freyan mörköily vieraille maalimiehille mikä tuli ilmi heti ekalla pistolla, se kyllä meni luokse mutta pöhähti ilmeisesti vähän alkuun. Toki ikä vaikuttaa kun se arjessakin on mörköillyt viimeaikoina. Multa toki huono veto antaa palkaksi ruokaa kun näin jälkeenpäin ajattelee, niin leluhan se olisi pitänyt olla heti, mihin sitten kyllä vaihdettiinkin - heti oli ihan eri meininki ja turha mörköily jäi pois. Päivän eka treeni meni tosiaan siinä, että tehtiin vaan vieraat maalimiehet kivoiksi ja ne sai leikittää pientä teinikoiraa. Se leikkii kyllä niin super hyvin kenen kanssa tahansa. Sitä ei vaan yhtään osannut ajatella, kun kotitreeneissä ollaan viimeaikoina oltu ruokapalkalla koska Freyalle jo maalimiehen löytäminen itsessään on ollut niin palkitsevaa ja se on jo niin menossa keskilinjalla, että lelu on ollut turhan kiihdyttävä, kun taas vieraiden kanssa se olis tasapainottanut uutta kokemusta paremmin, täytyy muistaa jatkossa. 

nappailin muista kuvia vikoilta treeneiltä, tässä Timo ja Remu (Snowtime's Roadrunner). 

Ekan treenikierroksen jälkeen lähdettiin syömään, jonka jälkeen jatkettiin toinen kierros. Tälläkertaa tehtiin pidempiä pistoja palkkana lelu, maalimiehet leikitti koiran keskilinjalle. Mun täytyy itse luottaa keskilinjalla koiraan paremmin ja ottaa hallintaa enemmän mukaan. Joskus sitä vaan ottaa liikaa varmanpäälle ja tekee koiralle liian helpoksi. Tehtiin muistikuvilla ja haamua apuna käyttäen. Irtosi joka pistolle hyvin vaikka osa piiloista oli täysin näkymättömissä mäkisen maaston takia, mutta siinä nyt ei oo ikinä ollutkaan ongelmaa, hyvin itsenäisesti Freya pystyy työskennellä eikä luovuta jos ei heti löydä.

Perjantaina lounaan ja kahvittelun jälkeen käytin ulkokentän hyväksi ja mentiin vähän tokoilemaan. Vitsi kun oliskin omassa pihassa kenttä missä olis tilaa treenata, jos joskus ikinä oon hankkimassa ok-taloa, niin tärkein listalla on ainakin iso piha mihkä saa treenikentän, kuinka luksusta se oliskaan :D. Tehtiin seuruuta, leikittiin ja luoksaria pariin kertaan. Illalla päästiin vielä saunaan mikä oli kyllä tarpeellinen kaiken sen metsässä rämpimisen jälkeen.

Sunnuntaina herätys oli samaan aikaan ja aamupalan jälkeen suunnattiin hakumetsään. Tallailtiin sama alue mikä oltiin jo eilen merkitty, me oltiin vuorossa ekana. Suunnitelmana oli treenata kulmaa, eli lähettää koira keskilinjalta kohti etukulmaa mistä se sai haamuavun, avun jälkeen maalimies kuitenkin eteni takalinjalla eteenpäin jotakin kymmeniä metrejä, en enää tarkemmin muista kuinka paljon. Koiran täytyi saada haju ja edetä mahdollisimman hyvin sen mukaan. Meidän hakualue oli pituudeltaan 200 m ja syvyys oli 50 m. Omissa treeneissä me ollaan monesti tehty ylipitkää enimmäkseen syvyys on ollu 70 metrissä. Pistot oli ihan super. Se lähti suoran piston oikeaan kohtaan, piston päässä hetken tuumaili mutta sai hajun ja lähti etenemään takalinjaa suoraan maalille. Niin taitava, edelleen kun sitä ite vaan pysyis opeissa yhtä hyvin mukana.

Kokonaisuutena mä tykkäsin hurjasti, on huippua kun on ihmisiä jotka jaksaa järjestää tämmösiä ja niin kiva tutustua aussieihmisiin. Rakkaus rotuun se kumminkin yhdistää omalla tavallaan vielä tiiviimmin. Innolla jo odotetaan seuraavaa kertaa!

Lajina haku, mitä se on? lue lisää täältä