Miten ihminen voikaan jännittää etukäteen asioita turhankin liikaa, mutta kuinka ollakkaan sitä taas yllättyi niiin positiivisesti, en oo varmaan vielä täällä hehkuttanut kuinka huippu pentu mulla on? (huomaa sarkasmi).
Hallille tullessa Freya haukkui aluksi kun näki ryhmän kaksi koiraa jotka seisoivat heti edessä ovesta tullessa, mentiin takaisin ulos vielä odottelemaan omaa vuoroa. Rupesi jännittämään, että meneekö koko tunti nyt tähän räksyttämiseen. Aina en kerkee ennakoimaan ja sillon on jo myöhästä yrittää saada himmaamaan intopiukeena olevaa kersaa. Meidän vuoro alkoi ja mentiin takasin sisälle, pentu ei enää onneksi huutanut ja kentälle yritin mennä itse peruuttamalla niin, että koiralla on kontakti muhun, mutta se oli pennusta niiiiin siistiä ja villilapsi Freya hyppi ja pomppi kaikesta huolimatta, että leikkimään pitäis päästä. Positiivista on se, että se ei kauaakaan kestänyt, vain muutaman hassun minuutin. Onneksi ryhmän kaksi koiraa ei yrittänyt Freyaa haastaa koska siitä se innostuu myös liikaa.
 |
| Ähtärissä raatikassa missä törmättiin sattumalta Tolleri kaveriin jonka kanssa Freya pääsi riehumaan. |
Ekana tein kontaktia nimeä sanomalla ja huomion kiinnittämistä muhun. Sujui hyvin ja mä itse jopa yllätyin miten hyvin ja äkkiä. Vaikka vieressä touhusi uusia koiria, viereisellä kentällä agilityharkat ja ihmisiä ramppasi koirineen kentän vieressä. Paljon häiriöitä minkä oletin olevan paljon isompi haaste kuin sitten olikaan. Varmasti edellinen popup treenikerta hallilla auttoi ja sekin kun oon nyt tosi paljon ulkona lenkkien yhteydessä tehnyt kontaktiharjotuksia ja palkannut aina kun pentu oma-alotteisesti ottaa kontaktia.
Kun edellinen sujui hyvin niin ruvettiin harjoittelemaan seuraavaa, eli irrotusta. Siinä meillä onkin harjoittelemista. :D On kaksi tapaa; namien avulla irrotus tai lelu tylsäksi, eli pidetään lelua kahdella kädellä niin että ote on koirien leukojen molemmin puolin ja se ei saa lelua riepoteltua, kun lelu käy tylsäksi automaattisesti koira irrottaa minkä jälkeen kehusana mikä meillä on "jes" ja palkaksi uusi leikki. Me tehtiin tuolla tavalla, koska namithan pentua ei kiinnosta juurikaan jos vaihtoehtona on lelu. kertalaakista se ei todellakaan vielä irrota heti käskystä ja välillä innostuu kahta kauheammin vaikka kuinka kuolettaa lelua. Mutta tosi hyviäkin irrotuksia tuli, varmasti pian tajuaa idean. Hyvä harjoitus koska opin uuden tekniikan namien tilalle. Toistoja tehtiin muutama ja lopetettiin taas hyvään kohtaan jonka jälkeen jatkettiin perusasento harjoituksiin. Sitä me ei ollakkaan juuri tehty, oon vain palkinnut vasemmalla sivulla istumisesta, olemisesta ja kulkemisesta. Tyyli millä me lähdettiin hakemaan asentoa oli helppo; koira edessä, vasemmassa kädessä nameja ja nyrkki osittain kiinni. Koiran kiinnostus namikäteen niin, että se imussa seuraa sitä samalla kun käsi vedetään taaksepäin ja ranne kiepahtaa ulkokautta, mikä saa aikaan sen, että koira pyörähtää takapäällä perusasentoon vasemmalle. Toimi hyvin ja Freya sai kehuja miten hyvin jo ekaksi kerraksi käytti takapäätä.
- Ei määrä vaan laatu, panosta heti alusta alkaen tekniikkaan ja siihen, että se on oikea. Toistojen määrällä ei ole väliä vaan sillä, että ne on laadukkaita alusta alkaen.
- Nopeuta tahtia pikkuhiljaa niin, että sivulletulosta tulee täpäkkä.
Sitten vuorossa Penkki, minkä tarkoituksena on saada koira käyttämään takapäätä. Me ollaan harjoiteltu penkillä olemista ja sitä Freya tarjosi hyvin eikä arastellut nostaa etujalkoja sen päälle. Aluksi tehtiin namiavulla niin, että käsi oli penkin yläpuolella ja siitä pikkuhiljaa kättä kauemmaksi, sekä lopuksi käsi kokonaan pois, hyvin tarjosi ilmankin. Tehtävä penkillä jatkuu niin, että koira ja ohjaaja on toisiinsa nähden T-asennossa, namikäsi oikealla ja koiran on tarkoitus liikkua itse pikkuhiljaa kohti vasenta jolloinka kehusana ja palkka. Ohjaaja ei saa liikuttaa koiraa omalla liikkeellään vaan täytyy odottaa, että koira tarjoaa pientäkin askelta. Tähän saakka me ei juurikaan vielä menty. Jokaista tehtävää hiottiin juurikin se muutama hyvä kerta niin, että teknisesti jokainen tajusi homman jujun ja koira saatiin toimimaan tarkotuksen mukasesti.
Viimeisenä tehtävänä koville nuuskuttelijoille (Freyalle) hyvä harjoitus, namipalkkaus maasta niin, että maata ei jäädä tuusaamaan, niin että siitä saadaan nopea. Monessa tehtävässä nollataan harjoitus heittämällä nami kauemmas maahan niin, että koira on poispäin ja se tilanne on ainakin meillä että koira meinaa jäädä etsimään lisää nameja ja tutkimaan kaikkia kivoja hajuja nurmimatolta. Olin polvillani maassa molemmissa käsissä nameja. Ensin houkuttelin käsillä ja aloin heittelemään vuoron perään puolelta toiselle nami kerrallaan. Pikku-Freya oli niin säpäkkänä! Yhtään ei jäänyt nuuskimaan maata vaan syöksyi namilta namille hienosti. Tää pitää ottaa kaikkialla treenilistalle tuon nuuskun kanssa. Nameina on hyvä olla sopivan isoja ja murustamattomia.
- Kotiläksynä perusasento
- Mieti koiran vireystilaa kentällä, leikin ja kehujen kautta enemmän kierroksilla ja menevällä meiningillä vaiko teknisesti harjoituksissa matalammalla vireystilalla, pikkutarkempaa työskentelyä, millaisessa tilassa oma koira on milloinkin. Löydä tasapaino niiden välillä.
Mulla jäi niin hyvä fiilis, ai että en malta odottaa ensviikkoa. Innostus tokoa kohtaan on kyllä korkeella ja niin tekis mieli imeä sisään vaan kaikki mahdollinen tieto mitä löytyy. Tänään rantauduttiin taas Ähtäriin viettämään mun paria vapaapäivää ja käytiin kivalla uimarannalla raatikassa kuvailemassa.
